Mut on haastettu

Noniin, johan se on munkin vuoro täyttää tää aikuisten kaverikirja! Sain haasteen Tarulta, kiitos siitä :-) Eiköhän mennä vaan suoraan asiaan ja katotaan, mitä saan näihin vastattua.

Nimeni on: Titta
Jotkut tosin kutsuvat minua: tinpe, titu, tipu, hitu
Olen syntynyt vuonna: 1996!
Lapsuuskotini lankapuhelimen numero: En kyllä muista, vaikka olinkin kova höpöttelemään kaikkien kanssa puhelimessa pienenä :-D
Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Tulen sytyttäjä tai Kookoon pelityttö......Ok, älkää kysykö :-D
Mutta isona minusta tulikin: Lukion oon käynyt ja tällä hetkellä oon noin puolessa välissä tradenomiopintoja Xamkissa, ja valmistun taloushallinnon puolelta!
Täydellinen puoliso: Noh tietty luotettava, hauska ja sellanen, joka ymmärtää mua silloinki ku en itte ymmärrä itteäni. Täähän ois ihan loputon lista, mutta eiköhän noilla pärjää!
Jos saisin lisätä tunteja vuorokauteen: Jaa-a, liikkuisin ehkä enemmän ja varmasti yrittäisin saada paremmat yöunet otettua.
Harrastan nyt: Lenkkeilyä ja tätä bloggailua pääsäntösesti. Välillä tulee käytyä valokuvailemassa, mutta en osaa laskea sitä tavallaan harrastukseksi :-D
Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta: Modern talking!
Noloin tv-ohjelma mistä pidän: Voi ei näitä on liikaa :-D Keeping up with the Kardashians ja kaikki Livin, Avan, Friin ja TLCeen hömppäohjelmat :-D
Bravuurini keittiössä: Hmm..."Titan salsakana" varmast!
Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun: Oon ihan superherkkä ja itken käytännössä tosi helposti. Varsinkin Facebookin feedillä näkee nykyään ihan tosi surullisia juttuja ja uutisia ja välillä mulle tulee niistäkin tosi paha mieli. Välillä myös se, että ajattelen jotain epäreilua juttua saa mut itkemään. Epäreilulla en nyt tarkota "höh epistä toi on ostanut tänään uudet farkut, mutta mä en", vaan epäreilulla tarkotan kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa...Kaikki ne epäoikeudenmukaiset asiat, joita viattomat ihmiset kärsii. Aika deep.
Lapsuuteni lempilelu: Niitä on monia! Belvillet oli kyl aika best<3
Lempilelu nykyään: Oisko se nyt sit puhelin ja tietokone..
Salainen paheeni: Jos tyhjennän tiskikonetta ja huomaan jonkun astian, mihin on jäänyt jotain pientä likaa, minkä sais ihan vaan pyyhkäsemällä pois, niin jätän sen aika usein vaan pesukoneeseen :-D Siks, koska ees yks astia vähemmän laitettavana kaappiin on jo voitto. Se voi peseytyä kunnolla sitte seuraavassa pesussa :-D
Viisaus jonka olen tähän mennessä oppinut: Tääkin on vähän tällänen deepimpi, mutta "Me eletään koko ajan, mutta kuollaan vaan kerran". Siinäpä vähän miettimistä.

Hyvää viikonloppua kaikille! :-)

"Voisin kuunnella nauruasi soivaa kunnes sulaa ikijää tai yö on pysyvää"

Näin ystävänpäivän kunniaks ajattelin, että ois kiva tehdä jonkinlaista postausta meistä, musta ja Tonista. Jonkin aikaa piti pohtia erilaisia postausideoita, mutta päädyin nyt kertomaan teille meidän tarinan. Mikäs ois parempi ajankohta kuin ystävänpäivä. Mä en oikein oo koskaan viettänyt ystävänpäivää mitenkään erikoisemmin, mutta ajattelin kumminkin, että voisin teemanmukaisen postauksen kirjoitella sen kunniaksi :-)

Kaikki alko vähän alle kaks vuotta sitten. Oli 21.3.2015 ja olin lähössä mun parhaan ystävän Tarun (hyvää ystävänpäivää<3) kanssa baariin. Aloteltiin meillä ja pidettiin hauskaa. Muistan kuinka julistettiin, että tää ilta on meille eikä keskitytä poikiin. Päästiin baariin ja jo hetken päästä me löydettiin ittemme tanssilattialta, joittenkin poikien kanssa tietty. Tansittiin ja pidettiin hauskaa. Myöhemmin baaritiskille mennessäni näin siinä tiskillä jonkun söpön viiksekkään pojan, jonka olin jo nähnyt aiemmin tanssilattialla, joka ei valitettavasti silloin huomannut mua siellä. Huomasin, että tää viiksivallu oli Tarun kanssa samassa seurassa ja menin siihen jotain höpöttelemään, pienen taka-ajatuksen kanssa mahdollisesti. Taisin ehdottaa, että tää poika tilais mulle samalla juoman, kun tiskillä oli paljon porukkaa, enkä jaksais jonottaa, maksaisin tietty sitten sen omani. Leikkimielisesti hän sitten tönäs mua ja sano, että saan tilata itte juomani :-D Tästä "loukkaantuneena" vaadin hyvitykseks, että hän saa luvan tarjota mulle sen drinkin kerta tönäs mua! Baarimikko oli samaa mieltä mun kanssa ja niin meijän tarina alko. Siitä kelkasta, minkä Toni mulle tarjos.

Me nähtiin jo seuraavana iltana uudestaan. Mua jännitti, mutta ajattelin, että turhaan mä tässä jännitän, katotaan nyt mitä tästä tulee. Toni tuli meille ja katottiin leffaa White chicks...:-D Toni oli meillä aika myöhään, mutta passitin sen kumminkin kotiin nukkumaan, koska mulla oli seuraavana päivänä töitä. Aamulla kieltämättä vähän väsytti! Muistan, että me ei ihan hirveesti illan aikana mitään juteltu. Ollaan molemmat aika ujoja kumminkin, joten lähinnä kommentoitiin elokuvaa tai puhuttiin vähän jotain randomjuttuja. Taidettiin me kumminkin pusut vaihtaa, ennen kun Toni kotiin läks. Seuraavana päivänä Toni pyys mua kattomaan KooKoon peliä ja kun en ollut heti huomaanut viestiä, niin Tonin veli oli (kiusatakseen Tonia) laittanut mulle viestiä, että voisinko lähteä Tonin kanssa :-D Mentiin peliin Tonin ja Tonin iskän kanssa ja mua jännitti ihan hirveesti :-D Ei me taaskaan ihan hirveesti mitään pälätetty toistemme kanssa, mutta saatiin ainakin hyvät naurut, kun kesken pelin muistin, että mulla ois ollut hieroja ja olin unohtanut sen ihan kokonaan, minkäköhän takia :-) Seuraavana päivänä lähin abiristeilylle, mutta taisin aika paljon roikkua puhelimessa ja yrittää löytää kenttää, että mun viestit ois menny Tonille perille. Nähtiin taas jo saman päivän iltana, kun olin tullut risteilyltä. Perjantaina toin Tonin vihdoin kotiinkin näytille. Toi oli eka kerta, kun Toni jäi meille yöks. Siitä lähtien me nähtiin käytännössä aina, kun pystyttiin ja tutustuttiin koko ajan paremmin ja paremmin. Jossain vaiheessa toukokuuta taidettiin sopia, että seurustellaan "virallisesti", vaikka se olikin jo ollut molemmille selvää jonkin aikaa :-D

Me ei oikeestaan vietetä vuosipäivää sen mukaan, milloin alettiin seurustelemaan. Just sen takia, että raja on siinä niin häilyvä :-D Sen sijaan pidetään tota 21. päivää sellasenan merkkipäivänä. Silloinhan me tavattiin ja silloin kaikki alkoi. Nyt reilun kuukauden päästä tulee siis kaksi vuotta siitä, kun tavattiin. Vaikka ollaan oltu "vaan" kaks vuotta yhdessä, niin siihen on mahtunut hurjasti kaikkea. Me ollaan tehty meidän eka yhteinen etelänmatka, ollaan muutettu ekaan yhteiseen kämppään, menty kihloihin, jouduttu muuttamaan takas porukoille, kun vuokranantajat eros ja tarvi kämppänsä takas, muutettu toiseen, ja tän hetkiseen, yhteiseen asuntoon ja toivottavasti tästä ei tarvi pitkään aikaa muuttaa pois! Eihän se ikinä pelkillä ruusuilla tansimmista oo ja meilläkin on omat riitamme ollut. Onneks niistä on selvitty aina kunnialla, ja osataan riidellä aika nätisti, jos näin voi sanoa :-D Tolla tarkotan sitä, että se ei oo mitään järkyytävää huutoa ja tavaroiden paiskomista.

Oon niin ilonen, että oon löytänyt Tonin mun elämään. Kukapa ois arvannut, että se rakkaus löytyy sieltä kuuluisan Amarillon auringon alta, en minä ainakaan :-D Tonin vanhemmat on ihania ja Tonin mielestä mun äiti ja isi on ihania :-) Tullaan hyvin juttuun muittenkin perheenjäsenten kanssa ja se on ihan mahtavaa. Meidän vanhemmat tulee myös keskenään hyvin juttuun ja oon siitäkin tosi ilonen! Se on oikeesti tosi kivaa, kun voidaan viettää kaikki yhdessä vähän isommalla porukallakin aikaa :-)

Pientä piristystä arkeen

Mun on nyt pakko tulla esittelemään teille pari tän viikon ostosta, mihin oon ihan rakastunut. Kuten jotkut teistä ehkä muistaa, niin pääsin viime kuun alussa Ur&penn liikkeeseen töihin. Kyseessä on siis kello- ja koruliike, joten voitte varmaan arvata, mitä käy kun monena päivänä viikossa on siellä kellojen parissa työskentelemässä. Jep, mulla on ihan liian monta kelloa (ja korua), mitä sieltä haluan :-D Vihdoin ja viimein sain kumminkin ostettua sieltä sen kellon ittelleni! Se on niiiiin ihana<3 Samalla reissulla kävin vielä Veturin Lehdossa hypistelemässä Guessin tuotteita. En ihan hirveesti välitä tollasista merkkituotteista, mutta Guess on kyllä varastanut mun sydämen! Ja arvatkaa mitä mä satuin löytämään? Maailman ihanimmat kuoret mun puhelimeen. Siinä oli muutamia jäljellä ja niitä ihastuneena kattelin, ensin harmitti vaan kun ne oli suurin osa iPhoneille sopivia, mutta onneks siinä oli _yhdet_ kuoret, mitkä oli mun puhelimelle tarkoitettu. Oisitte nähnyt miten mun ilme kirkastui :-D Nyt täällä on yks ilonen tyttö uuden kellon ja puhelimenkuorien kanssa!

Kello: Jetset | Ur&Penn | 75€ 149,99€

Kuoret: Guess | Muotitalo Lehto | 32,36€ 35,96€

 Kuorissa on kätevästi myös kolme korttipaikkaa sisäpuolella :-)

Mulla oli kauheen vaikea valinta kahen kellon välillä. Lopulta kumminkin huomasi, kuinka hyvin kello sopii yhteen mun kihlasormuksen kanssa ja sen jälkeen valinta oli helppo!

 Mitä te tykäätte mun ostoksista?

Jäälaattoja

Aamulla -20 astetta pakkasta ja auringon paistetta kirkkaalta taivaalta, mikä ois sen parempaa? No ehkä vähän pienempi pakkanen, niin auto ei kuluttais niin jumalattomasti sitä menovettä...No jokatapauksessa, kerta aamulla oli niin nätti ilma, niin ajattelin kysästä lähtiskö äiti tänään iltapäivemmällä mun kanssa läheiselle järvelle kattomaan aika hienoa luonnonilmiötä. Äiti ja iskä oli käynyt sielä jo viikonlopun aikana koirien kanssa, mutta mielellään se äiti läks vielä uudestaan. Kyseinen luonnonilmiö, mitä käytiin kattomassa, on sellanen jota mä en osaa selittää :-D Sen tiedän, että siihen tarvitaan teräsjäätä ja nopeat lämpötilan vaihtelut. Paremmin en osaa selittää, mutta tällöin sellasia suunnattomia jäälaattoja nousee ikään kuin pystyyn :-D Mutta hei, onneks mulla oli kamera mukana, niin ehkä kuvista saa jotain selkoa, ainakin paremmin kuin mun selityksistä!

 Näitä jäävalleja jatku ihan uskomattoman pitkälle!

 Muista kuvista ei välttämättä huomaa, kuinka suuria noi on, joten piti ottaa pari havainnollistavaa kuvaa. Sanotaanko näin, että vähän kuumotti makoilla tossa jäälipan alla :-D 

 Rannalla olevat puutkin oli noussu juurineen ihan vinoon.

Tällästä tällä kertaa! Mitä mieltä ootte kuvista, ootteko ite sattuneet törmäämään samanlaiseen ilmiöön? Musta toi oli kyllä tosi vaikuttaa näky, ja tulikin heti mieleen, että mun edesmennyt vaari ois varmaan kanssa ollut ihan innoissaan! :-)
(Jos jotain alkoi asia kiinnostamaan enemmän, niin TÄSTÄ pääset lukemaan Kouvolan Sanomien jutun kyseisestä aiheesta. Siinä myös paremmin selitetty, mistä kyseinen ilmiö johtuu!)

Tammikuun parhaat palat snäpin puolelta

Moikka! Mua ei vielä väsytä yhtään ja äsken päädyin selailemaan snäppiin tallennettuja kuvia. Sieltä löyty ihan hauskojakin kuvia ja ajattelin tulla heittämään tänne muutamat kuvat sieltä snäpin puolelta. Jos et vielä seuraa mua snapchatissa, niin mut saa lisätä nimellä tinpee, sinne tulee aina vähän erilaisia kuvia ja hetkiä, kun tänne blogiin :-) Oon nähnyt näitä snäppikollaaseja muittenkin blogeissa ja musta niitä on kiva katella, joten aattelin nyt sitten itekkin!

1. Tää on varmaan eka kerta ku oon saanut jonkun filtterin toimimaan Caraan. 2. Facewsappiki oli jo niin lähellä :-D 3. Tää kuvaa mua niin hyvin, joka kouluaamu.

4. Tuitui söpö Tuuti<3 5. Meatloveriton tammikuu ja Tonin suunnaton tuki :-D 6. Se oli menoa sit Saksaa kohti!

7. Kerkesin ostamaan ekat tuliaiset just vähän ennen ku pääsin koneeseen. 8. En vielä tossakaan vaiheessa voinu käsittää, että pääsen Green Dayn keikalle. 9. Ja hyvä, että käsitin vielä tässäkään vaiheessa!

10. Pakollinen matkaselfie 11. Välipalaa! 12. Liian lyhyt reissu!

13. Tuuti kävi leikkauksessa, ja sen mahassa oleva haava piti suojata, joten hankittiin sille ihan tajuttoman söpö puku :-D 14. Viivin kanssa käytiin pari kertaa lenkillä, kun ne oli Pekan kanssa kuusaalla käymässä. 15. Kuva sen kertoo, huippukiekkoo.

16. Viime sunnuntaina käytiin porukalla kiinalaisessa syömässä, viime kerrasta onkin jo aikaa. 17. Ei sitä aina jaksais...18. Sims3 taas pitkän tauon jälkeen, parasta!

Mitäs tykkäsitte tälläsestä postauksesta? Liian pitkä, lyhyt vai sopiva? Enköhän mäkin kohta lähe nukkumaan, hyvää alkavaa viikkoa teille :-)